Korkein hallinto-oikeus (KHO) toteaa vasta julkaistussa vuosikirjapäätöksessään (KHO 2023:116), että työnantajan työntekijän puolesta maksamat asianajokulut, ovat tuloverona verotettavaa palkkaa.
Ratkaisun taustalla on kahta Helsingin Sanomien toimittajaa vastaan nostettu rikossyyte turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Työnantaja oli maksanut toimittajien asianajokulut.
KHO:n mukaan työnantajan maksamat asianajokulut olivat työntekijälle kuuluvia kuluja. Siten kyse oli työntekijän saamasta taloudellisesta etuudesta. KHO arvioi myös olivatko asianajokulut palkkaa vai korvausta työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneista menoista. Tämän osalta KHO päätyi siihen, että vaikka rikossyytteeseen johtaneet artikkelit oli kirjoitettu työntekijän ollessa työsuhteessa ja julkaistu työnantajan julkaisemassa lehdessä, kyse oli veronalaisesta palkkatulosta. KHO:n mukaan asiassa ei ollut merkitystä sillä, että toimittajan työnkuvaan kuului sanavapauden rajojen testaus tai sillä, olisiko työntekijän pitänyt mieltää tekonsa oikeudenvastaiseksi. Merkitystä ei ollut myöskään sillä, että työntekijä toimi työnantajansa ja lehden toimituksen johdon ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja lopullisen julkaisupäätöksen teki toimittajan esimies.
KHO antoi arvioinnissa merkitystä vain sille, että toimittajan työtehtäviin ei kuulunut vastaajana oleminen rikosasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Merkitystä ei KHO:n mukaan ole edes sillä, hylätäänkö syyte vai ei.
Mitä tämä sitten tarkoittaa?
KHO:n omaksuman linjan mukaan työntekijä on käytännössä poikkeuksetta henkilökohtaisesti vastuussa niistä kuluista, jotka aiheutuvat vastaajana olemisesta rikosprosessissa. Pitkäkestoisen ja kalliin esitutkinnan ja oikeudenkäynnin asianajokulut voivat olla merkittävät, ja syytteet hylkäävissäkin tuomioissa valtio harvemmin velvoitetaan korvaamaan vastaajan kustannukset täysimääräisesti. Tällöin työntekijän maksettavaksi tuleva vero voi kasvaa kohtuuttoman suureksi.
Vaikka KHO:n tuomiossa oli kyse media-alasta, voi useimmilla muillakin aloilla syntyä tilanteita, jossa työntekijä joutuu vastaajaksi rikosasiassa. Erityisesti toimialoilla, joissa riskit ja vastuuperusteet työturvallisuuden tai ympäristön osalta ovat korkealla, on mahdollista, että työntekijät joutuvat rikosprosessin kohteeksi. Toisaalta myös esimerkiksi pörssiyhtiön toimitusjohtaja saattaa joutua syytteeseen arvopaperimarkkinaoikeudellisesta tiedottamisrikoksesta tai muusta rikoksesta, jos yhtiön toimintaympäristössä tapahtuu yllättäviä muutoksia.
Jatkossa sekä työntekijöiden että yhtiöiden on otettava huomioon työntekijän riski mahdollisista työtehtävään liittyvistä aiheettomistakin rikosepäilyistä ja -syytteistä ja niistä aiheutuvista asianajokuluista. Näkemyksemme mukaan tätä voidaan pitää kohtuuttomana työntekijälle. Ratkaisun takia esimerkiksi Keskuskauppakamari on vaatinut lakimuutosta.
Ennen mahdollisen lakimuutoksen tuloa yhtiön kannattaa arvioida, miten riskiä voidaan minimoida esimerkiksi vakuutusratkaisuilla. On kuitenkin huomattava, että kunkin yhtiön tilanne on erilainen, ja sen vuoksi suosittelemmekin asiantuntijan puoleen kääntymistä riskin arvioimiseksi ja minimoimiseksi.
Jos asiasta on kysyttävää asiantuntijamme auttavat mielellään.
