Hallitus antoi 20.1.2022 esityksen 238/2021, jolla muutetaan muun muassa lakia yrityksen saneerauksesta. Esitetyllä lailla pantaisiin täytäntöön EU:n uudelleenjärjestelyä ja maksukyvyttömyyttä koskeva direktiivi (2019/1023). Direktiivi on ensimmäinen EU-säädös, jolla harmonisoidaan maksukyvyttömyysoikeutta ja sen tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden toimintaa etenkin parantamalla konkurssin tehneiden yrittäjien mahdollisuutta aloittaa alusta. Ehdotetut muutokset tulisivat voimaan vuoden 2022 keväällä, mutta viimeistään 17.7.2022.
Tiivistettynä uudistuksella otettaisiin käyttöön uusi varhainen saneerausmenettely, johon velallinen voi hakeutua, vaikka ei vielä olisi maksukyvytön vaan vasta maksukyvyttömyyden uhkaama. Tavallinen saneerausmenettely pysyy pitkälti entisellään, mutta saa uuden nimen perusmuotoinen saneerausmenettely. Samalla säädettäisiin muutoksista, joilla pyritään parantamaan menettelyn sujuvuutta esimerkiksi siirtämällä toimivalta yrityssaneerausmenettelyyn hakeutumisesta hallitukselle.
Lisäksi uudistuksella selvennettäisiin vallitsevaa epäselvää oikeustilaa koskien saneerauksenvaraisten sopimusehtojen pätevyyttä. Yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin otettaisiin nimittäin direktiivin edellyttämät määräykset saneerauksenvaraisten sopimusehtojen pätemättömyydestä. Säännökset löytyvät varhaisen saneerausmenettelyn osalta lain 14 e §:n 2 momentista ja perusmuotoisen saneerausmenettelyn osalta 15 §:n 2 momentista. Momentit olisivat sisällöltään identtiset. Lainkohdan ensimmäisessä virkkeessä säädettäisiin pätemättömiksi velallisen tekemät sitoumukset, joiden nojalla velkoja tai muu velallisen sopimuskumppani saa irtisanoa tai purkaa sopimuksen taikka yksipuolisesti muuttaa sopimusehtoa yrityssaneerausmenettelyn hakemisen tai aloittamisen perusteella. Lainkohdan toisella virkkeellä laajennetaan säännösten soveltaminen myös vaikutuksiltaan rinnastettaviin sitoumuksiin, järjestelyihin ja toimenpiteisiin.
Sopimuksen irtisanomiseen ja purkamiseen oikeuttavien saneerauksenvaraisten ehtojen lisäksi pätemättömäksi säädetään ehdot, jotka oikeuttavat velkojan tai velallisen muun sopimuskumppanin muuttamaan sopimusta yksipuolisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi ehdot, joiden nojalla yksipuolisesti lisätään velallisen tai vähennetään velkojan tai muun sopimuskumppanin velvoitteita, pidättäydytään tai nopeutetaan suoritusta velallisen vahingoksi.
Myöskään oikeustoimen muodolle ei anneta merkitystä sopimusehdon pätemättömyyttä arvioitaessa, sillä säännös kattaa kaikki sitoumukset, järjestelyt ja toimenpiteet, jotka vaikutuksiltaan rinnastuvat edellä mainittuun. Lainkohdan toisen virkkeen tarkoituksena onkin estää säännöksen kiertäminen vaihtoehtoisilla muotoiluilla. On syytä huomata, että saneerauksenvaraiset ehdot olisivat myös pätemättömiä huolimatta siitä, löytyvätkö ne yksilöllisesti laadituista sopimuksista vai yleisistä sopimusehdoista. Kyse ei tarvitsisi olla edes velallisen tekemästä sitoumuksesta, vaan pätemättömyysseuraus seuraisi myös esimerkiksi erilaisia velallista velvoittavia viranomaispäätöksiä.
Hallituksen esitykseen voit tutustua tarkemmin täältä ja EU:n uudelleenjärjestelyä ja maksukyvyttömyyttä koskevaan direktiiviin täältä.