Hallitus antoi 3. marraskuuta 2022 uuden hallituksen esityksen HE 251/2022, jossa ehdotetaan muutoksia yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin (”YSL”). Hallitus esittää yrityssaneerauslainsäädäntöön muutoksia, joilla voidaan vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Tässä blogikirjoituksessa esittelemme keskeisimmät muutokset, jotka parantavat ja tehostavat saneerausmenettelyä etenkin PK-sektorin yritysten kohdalla. Saneerausmenettelyn tehostaminen tuo myös velkojan kannalta paremman lopputuloksen, kun useampi saneeraus onnistuu.
Ehdotuksen mukaan velkojien velvollisuutta toimittaa ilmoitus saatavistaan selvittäjälle tuomioistuimen asettamassa määräajassa tehostettaisiin. Tilanteessa, jossa velkoja ilmoittaa saatavansa selvittäjälle vasta tuomioistuimen asettaman määräajan jälkeen, kyseiselle velkojalle saneerausohjelman mukaan muutoin tulevasta suorituksesta tulisi jatkossa tehdä saneerausohjelmassa vähennys, jonka suuruus vastaisi jälkivalvontamaksua konkurssissa. Tämän tarkoituksena on saada kaikki saneerausvelkoja koskevat ilmoitukset keskitetysti määräaikaan mennessä ja ehkäistä sitä, että ohjelmaehdotusta joudutaan päivittämään useaan kertaan menettelyn aikana.
YSL on nykyisin mahdollistanut sen, että saneerausmenettelyssä oleva velallisyhtiö voi irtisanoa vuokra- ja leasingsopimuksiaan saneerausmenettelyn aikana kahden kuukauden irtisanomisajalla. Ehdotuksessa esitetään laajennettavaksi velallisyhtiön oikeutta vetäytyä myös muunlaisista sopimuksista saneerauksen aikana. Jatkossa velallisyhtiö voisi selvittäjän suostumuksella vetäytyä sellaisesta ennen saneerausmenettelyn alkamista tehdystä sopimuksesta, jolla velallisyhtiö on sitoutunut muuhun kuin rahasuoritukseen ja josta vetäytyminen on saneerauksen toteuttamisedellytysten turvaamiseksi välttämätöntä. Sopimuksen ennenaikaisen päättymisen vuoksi suoritettava korvaus olisi saneerausvelkaa ja kuuluisi siten velkajärjestelyjen piiriin. Tyypillisiä tällaisia sopimuksia olisivat muun muassa pitkäaikaiset ja säännölliset toimitussopimukset, joissa velallisyhtiö on tavarantoimittaja. Tällaisissa sopimuksissa velallisyhtiö on monesti sitoutunut toimittamaan tiettyä tavaraa tai raaka-ainetta ennalta sovittuun hintaan. Lisäksi säännöksen keskeiseen soveltamisalaan kuuluisivat myös sellaiset pitkäaikaiset sopimukset, jotka velvoittavat samanlaisina toistuvien suoritusten sijaan erilaisiin osasuorituksiin. Esimerkkeinä tällaisista sopimuksista voidaan mainita muun muassa vaiheittain etenevät projektit tai hankkeet, kuten rakennusprojektit tai tietojärjestelmähankkeet. Tällaisen projektin loppuunsaattaminen alkuperäisiä ehtoja noudattaen voikin osoittautua velallisyhtiön taloudellisten vaikeuksien vuoksi mahdottomaksi. Uuden säännöksen soveltaminen edellyttäisi lisäksi sitä, että velallisyhtiö ei ole täyttänyt sopimusta menettelyn alkaessa, mutta merkitystä ei olisi sillä, onko tällainen sopimus täyttämättä kokonaan vai osittain.
Ehdotuksessa esitetään myös muutoksia saneerausohjelman nopeaan vahvistamismenettelyyn. Tällöin saneerausohjelmaehdotuksen äänestysvaihe voidaan sivuuttaa, jos tarpeeksi moni velkoja on kirjallisesti hyväksynyt saneerausohjelmaehdotuksen etukäteen. Jatkossa ohjelman nopea vahvistaminen edellyttäisi suostumusta velkojilta, joiden saatavat muodostavat 80 prosentin sijaan vähintään 70 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä, ja jokaiselta sellaiselta velkojalta, jonka saatavan määrä on 5 prosentin sijaan vähintään 10 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä. Enemmistövaatimusta madaltamalla saneerausohjelman nopea vahvistaminen helpottuisi ja olisi toteuttamiskelpoisempi vaihtoehto entistä useammassa saneerausmenettelyssä.
Asiantuntijamme neuvovat yrityssaneerausta koskevissa kysymyksissä niin PK-sektorin yrityksiä kuin muita toimijoita.
