1. Aluksi
Jäämistösuunnittelu pitää sisällään liudan erilaisia oikeustoimia, joiden tarkoituksena on vaikuttaa perittävän jäämistöön. Jäämistösuunnittelu voidaan jakaa karkeasti sekä perittävän elinaikaisiin (inter vivos) että kuolemanvaraisiin (mortis causa) oikeustoimiin. Usein jäämistösuunnittelun instrumentteina mainitaan lahjoitukset ja lahjanluonteiset oikeustoimet, testamentit sekä avioehtosopimukset. Yhtä tärkeässä asemassa ovat kuitenkin myös edunvalvontavaltuutukset, joita tässä artikkelissa käsitellään.
Edunvalvontavaltuutuksesta säädetään edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa (648/2007, jäljempänä EVVL). Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan valtakirjaa, jonka valtuuttaja on määrännyt tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan (EVVL 1 §). Valtuuttaja voi valtuuttaa valtuutetun edustamaan itseään tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa sekä sellaisissa tämän henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä (EVVL 2.1 §).
2. HolhTL:n mukainen edunvalvonta
Edunvalvontavaltuutuksen jäämistösuunnitteluluonnetta käsiteltäessä on tarkoituksenmukaista tarkastella myös ns. tavanomaista edunvalvontaa ja siihen liittyviä ongelmakohtia. Mikäli täysi-ikäinen henkilö ei enää kykene huolehtimaan omista asioistaan, on hänen edunvalvontansa mahdollista järjestää kahdella eri tavalla: joko holhoustoimesta annetun lain (442/1999, jäljempänä HolhTL) mukaisena ns. tavanomaisena edunvalvontana tai edunvalvontavaltuutuksella. Tavanomaisessa edunvalvonnassa edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yleinen edunvalvoja tai muu tehtävään suostumuksensa antanut ja siihen sopiva henkilö. Täten myös omainen tai muu läheinen voidaan määrätä päämiehen edunvalvojaksi.
Edunvalvojan asemaa ja kelpoisuutta säätelee HolhTL. Edunvalvojalla ei esimerkiksi ole oikeutta lahjoittaa päämiehensä omaisuutta (HolhTL 32.1 §). Lahjoituskielto koskee myös tavanomaisia merkkipäivälahjoja, kuten syntymäpäivä- ja joululahjoja. Lahjoituskieltoa tulee tulkita laajassa mielessä: lahjoitukseksi katsotaan kaikki sellaiset vastikkeettomat oikeustoimet, jotka vähentävät joko päämiehen varallisuutta tai hänen määräämisvaltaansa. Täten edunvalvojalla ei ole oikeutta luopua päämiehen puolesta esimerkiksi testamentista, perinnöstä, tasingosta tai vakuutuskorvauksesta. Jäämistösuunnittelun kannalta onkin varsin ongelmallista, mikäli kaikki vastikkeettomat oikeustoimet muuttuvat mahdottomiksi esimerkiksi päämiehen sairastumisen vuoksi.
Esimerkki: Aapeli ja Bertta ovat avioliitossa ja heidän kaikki omaisuutensa on avio-oikeuden alaista. Bertta on puolisoista selkeästi varakkaampi. Aapelille määrätään edunvalvoja, sillä hän on sairastunut ja joutunut hoitokotihoitoon. Pian tämän jälkeen Bertta kuolee. Aapelin edunvalvojalla ei ole oikeutta luopua osituksessa Bertan kuolinpesästä Aapelille suoritettavasta tasingosta puolisoiden rintaperillisten hyväksi, vaikka Aapeli ei enää kykene nauttimaan omaisuudestaan ja sen tuotoista itse ja tarkoituksenmukaisempaa kenties olisi, että lapset perisivät suoraan kaiken äitinsä omaisuuden.
3. Edunvalvontavaltuutus ja omaisuuden lahjoittaminen
Edunvalvontavaltuutus on tavanomaista edunvalvontaa huomattavasti joustavampi vaihtoehto. EVVL 18.1 §:stä ilmenevän pääsäännön mukaan näyttänee ensi alkuun siltä, että myöskään edunvalvontavaltuutetulla ei olisi kelpoisuutta lahjoittaa päämiehensä omaisuutta. Edunvalvontavaltuutuksen osalta omaisuuden lahjoittamista tulkitaan kuten HolhTL:ssakin. Kiellettyjä ovat siis lähtökohtaisesti kaikki vastikkeettomat oikeustoimet. Pykälän 2 momentin mukaan valtuutettu saa kuitenkin antaa valtuuttajan puolesta lahjan, jonka antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Lain esitöiden mukaan valtakirjassa tulee täten yksilöidä lahjoituksen kohde, lahjan saaja ja lahjan antamisajankohta tai ainakin perusteet, joiden mukaan ne määräytyvät. Kun omaisuuden lahjoittamiseksi tulkitaan lahjoitusten lisäksi myös erilaiset omaisuudesta luopumiset, on kustakin oikeustoimesta otettava erillinen määräys valtakirjaan.
Esimerkki: ”Valtuutetulla on oikeus luopua minulle testamentilla tai perintönä tulevasta omaisuuden omistus- tai käyttöoikeudesta, lahjakirjaan perustuvasta käyttöoikeudesta, vakuutuskorvauksesta sekä puolisoltani mahdollisesti tulevasta tasingosta rintaperillisteni hyväksi.”
Edunvalvontavaltuutuksella voidaan täten mahdollistaa jäämistösuunnittelun jatkaminen myös siinä tilanteessa, ettei päämies kykene enää suorittamaan suunniteltuja oikeustoimia itse henkilökohtaisesti. Tilanne voi olla esimerkiksi se, että suunnitellusta yhtiön sukupolvenvaihdoksesta on ehditty suorittamaan lahjoitus vasta toiselle rintaperilliselle, toisen vielä alaikäisen rintaperillisen jäädessä odottamaan täysi-ikäisyyttään sukupolvenvaihdoshuojennuksen toivossa. Mikäli lahjanantaja joutuu edunvalvontaan ennen toisen lahjoituksen toteuttamista, ei suunniteltua lahjoitusta toiselle rintaperilliselle voida suorittaa ilman edunvalvontavaltuutuksen määräystä.
4. Valtuuttajan ja valtuutetun toimivalta
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen ei automaattisesti tarkoita, että päämies menettäisi samalla myös oikeustoimikelpoisuutensa. Valtuuttajan oikeustoimikelpoisuutta voidaan rajoittaa ainoastaan tuomioistuimen määräyksellä (HolhTL 18 §). Valtuuttajalla on siis edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta huolimatta oikeus tehdä itsenäisesti sellaisia oikeustoimia, joiden merkityksen hän kykenee sillä hetkellä ymmärtämään. Edunvalvontavaltuutetulla on valtuuttajan ohella rinnakkainen toimivalta tehdä valtuuttajaa koskevia päätöksiä ilman valtuuttajan omaa myötävaikutusta (EVVL 14 §).
Valtuutettu ei voi EVVL 2.3 §:n mukaan edustaa valtuuttajaa korostuneen henkilökohtaisissa asioissa. Valtuutettu ei siis voi esimerkiksi laatia taikka peruuttaa testamenttia valtuuttajan puolesta. Huomattakoon myös, että valtuutetulla ei ole oikeutta muuttaa valtuuttajan henkivakuutussopimuksen edunsaajamääräystä, sillä henkivakuutukset rinnastetaan niiden kuolemanvaraisluonteen vuoksi testamenttiin. Mikäli valtuutettu siirtää henkivakuutussopimukseen valtuuttajan varoja, tulee vakuutuksen edunsaajaksi asettaa aina kuolinpesä, jolloin varoja ei ohjaudu päämiehen jäämistön ohi.
Mikäli valtuuttaja on edelleen oikeustoimikelpoinen ja hän kykenee ymmärtämään oikeustoimen merkityksen, on hänellä vahvistetusta edunvalvontavaltuutuksesta huolimatta oikeus suorittaa itse lahjoituksia omaisuudestaan. Jotta valtuuttajan ymmärryksestä voidaan varmistua myös myöhemmin, on valtuuttajan suositeltavaa hankkia lahjoituksia varten lääkärintodistus terveydentilastaan.
5. Valtuutetun esteellisyys
EVVL 17.1 §:n mukaan valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa, jos vastapuolena on 1) valtuutettu itse, valtuutetun puoliso tai joku, jota valtuutettu edustaa; 2) valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso; tai 3) valtuutetun sisaruksen lapsi tai vanhemman sisarus. Esteellisyyttä ei voi ohittaa edes edunvalvontavaltuutukseen otetulla nimenomaisella määräyksellä.
Esimerkki: Aapeli on laatinut edunvalvontavaltuutuksen, jossa hän on valtuuttanut aviopuolisonsa Bertan ensisijaiseksi valtuutetuksi sekä lapsensa Cecilian ja Danielin toissijaisiksi valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi. Valtakirjassa on lisäksi määrätty, että valtuutetulla on oikeus lahjoittaa Aapelin kummallekin lapsenlapselle Elielille ja Felicialle 500 euroa joululahjaksi kunakin jouluaattona. Määräyksestä huolimatta sekä Bertta, Cecilia että Daniel ovat esteellisiä suorittamaan ko. lahjoituksia eikä niitä täten voida pätevästi suorittaa.
Mikäli valtuutettu lahjoittaa esteellisenä valtuuttajan omaisuutta, on hän ylittänyt kelpoisuutensa, eikä lahjoitus täten sido valtuuttajaa. Päämies tai viimekädessä hänen kuolinpesänsä osakkaat voivat vaatia lahjansaajalta lahjan palauttamista.
Jotta esteellisyys lahjoitustilanteissa voidaan välttää, on varavaltuutetuksi suositeltavaa valtuuttaa aina ainakin yksi perheen ulkopuolinen henkilö. Esimerkiksi lahjansaajien serkut ovat EVVL 17.1 §:n näkökulmasta tarpeeksi kaukaista sukua lahjansaajiin nähden. Huomattakoon, että yleistä edunvalvojaa ei voida määrätä esteellisyystilanteissa suorittamaan lahjoituksia, koska heihin sovelletaan aina HolhTL 32.1 §:n ehdotonta lahjoituskieltoa (EVVL 21 §).
